tiistai 11. maaliskuuta 2014

Lähtökuopissa – 9.3.2014

Kohta alkaa olla aika hyvästellä avartava Addis sekä Holeta ja palata kuulemma keväiseen Suomeen. Siellä odottaakin sitten kandin kirjoitus J Tutkimusdatan keräys haastatteluineen on tällä viikolla saatu pulkkaan, viime tingassa, mutta kuitenkin. Olen opettanut Laftossa suhteellisen paljon, ja saanut nauttia innostavien opiskelijoiden seurasta. Erityisesti aamupäivän ryhmässä naiset ovat olleet kovinkin aktiivisia osallistumaan tunnilla ja naurua on riittänyt kun olemme harjoitelleet injeran tilaamista ravintolassa shiroo –kastikkeen kera (ainut kastikkeen nimi jonka muistan) ja lähettämään kirjeitä Dire Dawaan. Mahtava kokemus ja mitn mukava on ollut tutustua näihin hurmaaviin ihmisiin! Myös työmatkani varrella eli training centeriltä kävellessäni minibussien lähtöpaikkaan, useana päivänä samat ehkä kymmenen vuotiaat pojat ovat kävelleet kanssani yhtä matkaa tivaten minne olen matkalla ja mitkä olivatkaan isäni ja äitini nimet. He ovat päässeet koulusta samoihin aikoihin kun minä töistä ja ovat olleet vilpittömän uteliaita kyselemään kaikenlaista. Suosittu kysymys on myös ollut ”oletko koskaan käynyt Amerikassa?”

Yhtenä päivänä Good Samaritanin sosiaalityöntekijä innostui myös tekemään minulle afrikkalaisen lettikampauksen, josta kenties luvassa kuvamateriaalia tuonnempana. Kampaajaopettaja sen sijaan lupasi hoitaa tukan kuntoon huomenna maanantaina, jotta hiuskuontalo on järjestyksessä kun palaan tiistaina kotiin. On ollut jännittävää huomata, miten täällä kampaajien pääasiallinen työ on lettien ja kiharoiden tekoa sekä hiuspidennysten laittoa, ei niinkään leikkaamista. Tällä viikolla on myös uudelleensisustettu Elsan toimistoa. Perjantaiksi oli määrä saada koko homma kondikseen, sillä ranskalaiset tukijat tulivat käymään toimistolla. Mm. uudet verhot ja kokolattiamatto olivat toiveissa. Torstaina minä, Sebele ja Gorsitu, joka on keskuksen ”purchaser”, läksimme Mercatoon mattokaupoille. Suunnistimme mattokortteliin, joka oli pullollaan liikkeitä, mutta ilmeisesti Gorsitulla oli tietty paikka mielessä. Tämä kauppa oli pienen pieni liike, joka oli sullottu täyteen kokolattiamattorullia, hyvä että sisälle mahtui. Kauppias oli oikein mukava musliminainen, joka tosin ei puhunut englantia, mutta sai paljon jutunjuurta suomalaisesta asiakkaasta. Sebelen tulkkauksen avulla keskustelu sujui oikein mallikkaasti! Hän oli kiinnostunut tietämään onko meillä Suomessa muslimeita ja miten ihmiset säilyttävät mielenterveytensä pimeänä vuodenaikana. Koko ostosprosessi kesti kolme tuntia, en tiedä mikä taas tässäkin maksoi niin paljon aikaa, mutta siellä me sitten istuimme mattorullien päällä, välillä omistajat kävivät takahuoneessa rukoilemassa ja taas kaupanteko jatkui. Päädyimme lopulta punaiseen mattoon (Elsa oli antanut ohjeet punaisesta väristä, muuten olisimme valinneet vihreän), joka näytti varsin tyylikkäältä asennettuna lopulliselle paikalleen.

Lisäksi koin taas lieviä järkytyksiä, kun perjantaina pidettiin henkilökunnan rukoushetki työpäivän päätteeksi. Tällä kertaa saarnaamassa oli joku ulkopuolinen hengenmies ja hän sai kyllä melkoista hurmosta aikaan. Hänen rukoillessaan erikseen joidenkin työntekijöiden puolesta ja siunatessaan heitä, aikuiset ihmiset itkivät suureen ääneen ja kaatuilivat holtittomasti maahan ilman mitään kontrollia. Liekö ollut pyhän hengen vaikutusta vai yleistä liikuttumista, mutta melko oudolta se minun silmääni näytti :o Myös lauantai oli poikkeuksellisesti työpäivä, sillä kansainvälisen naistenpäivän kunniaksi erinäiset kehitysyhteistyön toimijat Addiksessa olivat järjestäneet Bazaar –myyjäiset. Me olimme myymässä Good Samaritanin huiveja, mutta paikalla oli myös muita naisjärjestöjä, jotka myivät esimerkiksi koruja ja keramiikkaa. Oli upeaa saada viettää naistenpäivää Etiopiassa, ja huomata että moni täällä on hyvin omistautunut naisten olojen parantamiselle J Myyjäisten lopuksi oli vielä pienimuotoinen cocktail-tilaisuus, jossa tarjottiin viiniä ja etiopialaisia snackseja. Esillä oli myös paikallista maalaustaidetta. Mielenkiintoista siis!


Laittelen vielä kuvia matkan varrelta, kunhan pääsen TOIMIVAN netin ääreen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti