Kirkonmeininkejä ja johtokunnan kokouksia – 13.1.2014

Sunnuntai oli luonnollisesti kirkkopäivä. Etiopialaiset ovat uskonnollista väkeä, enemmistö on kai koptikristittyjä, paljon on myös muslimeita, mutta Elsan kanssa käytiin jossain random kristillisessä messussa. En oikein tiedä, mikä lahko tai kirkko tämä oli, mutta ainakin HYVIN erilaista meininkiä verrattuna luterilaiseen jumalanpalvelukseen. Aloitettiin reippaasti gospel-henkisellä laululla, ensin nuorisoyhtyeen ja sitten lapsikuoron voimin. Tämä oli ehdottomasti paras osuus. Sitten alkoi saarna, joka pidettiin kahdella kielellä, amharaksi ja sitten käännettiin oromon kielelle, joka on valtakieli Holetan alueella. Erityisesti oromon tulkki huusi melkoisesti mikkiin vaipuessaan uskonnolliseen hurmokseen ja väkijoukossa seistessä alkoi lievästi ahdistaa, kun ympärillä naiset kirkuivat ja kaikki mutisivat rukouksia itsekseen. Välillä nuoriso esitti näytelmiä ja lopuksi tarjoiltiin ehtoollinen. Kohteliaisuussyistä itsekin kävin, vaikka oli hyvin omituista :D No, nämä ovat kai niitä kulttuurikokemuksia! Kokonaisuudessaan messu kesti kolme ja puoli tuntia, melko perusteellista sielunhoitoa siis.

Seuraavalle päivälle sen sijaan sattui muslimipyhä (ilmeisesti Muhammedin syntymäpäivä), jonka vuoksi myös koulutuskeskus oli kiinni. Vapaapäivä siis! Tai no, ainakin melkein. Good Samaritan Training Centerin johtokunta tuli lounaalle Elsan luokse ja puhuimme sitten paljonkin mahdollisesta kehitysprojektista, jonka tarkoituksena olisi siirtää keskuksen koko toiminta Holetaan. Toimitilojen siirtäminen pois Addiksesta pienentäisi kuukausittaisia menoja merkittävästi, sillä tällä hetkellä vuokrat syövät suuren osan tuloista. Toiminta on epävarmaa, eikä laajennuksia, hankintoja ja muuta kehitystoimintaa voida edes harkita, nykyisilla menoilla. Johtokunta vaikutti ymmärtävän hyvin, millaisia haasteita moiseen projektiin liittyy, ja selitin heille minkälaisia toimitapoja Ulkoministeriö Suomessa Good Samaritanilta odottaa. Onneksi Elsa on itse alunperinkin hyvin tarkka raha-asioissa ja vahtii, että joka birri menee oikeaan osoitteeseen. Eräs johtokunnan jäsen lupasi sopia tapaamisen Holetan pormestarin kanssa, jotta pääsemme keskustelemaan maanomistusasioista ja näin voimme saada virallisen dokumentin omistajuudesta. Tämä on ehdoton must UM:lle. Jäi siis hyvä fiilis, luulen että kaikki ymmärsivät missä mennään ja nyt vain pidetään peukkuja, että suomalaiset tukijat saisivat matkarahoitusta ministeriöltä ja pääsisivät paikan päälle kartoittamaan erinäisiä juttuja!

Muutoin olen alustavasti suunnitellut tutkimuskysymyksiä ja muutoinkin mietiskellyt kandia. Huomenna alkaa oikeat työt keskuksella, vähän jännittää! Ilmeisesti ensin menen toimistolle tekemään jotain, sitten vedän englannin keskustelupiiriä ammattikoulun tytöille ja vielä iltapäivällä englannin tunteja pikku lapsukaisille. Voipi kyllä olla, että suunnitelmat vielä muuttuvat moneen kertaan, mutta tässä vaiheessa näyttää tältä.