Mitäs tänään syötäisiin? – tiistai 18.2.2014

Ruoka on tärkeä juttu ja kertoo paljon alueesta jolla ollaan. Myös täällä Etiopiassa olen löytänyt omat suosikkini ja inhokkini. Niin kuin olen jo aiemmin kirjoittanut kasvikset ja hedelmät ovat täällä Afrikan auringon alla todella hyviä. Elsan tomaattikeitto, joka on ymmärtääkseni tehty lihaliemeen, on aivan mahtavaa. Toinen suuri herkkuni on yksinkertaisesti salaatti, jossa on tomaatin lisäksi sipulia, kesäkurpitsaa ja avokadoa sekä hieman oliiviöljyä ja viinietikkaa. Nam. Täytyy ihan kokeilla Suomessa, josko onnistuisin S-marketista saatavilla aineksilla pääsemään lähellekään tätä. Minulle oli myös uusi asia, että on olemassa vihanneksille erikseen tarkoitettua pesuainetta. En tiedä kuinka yleisessä käytössä se on, mutta ainakin Holetan gourmet-keittiössä hygieniasta huolehditaan.

Kansallisruoka injera ei sinällään ole suosikkini, mutta se kyllä menettelee kunhan soossi on hyvä. Esimerkiksi eilen olimme Nardoksen luona illallisella ja meille tarjottiin injeraa lihakastikkeella, jonka nimi on shiroo. Maistui kuin Rauni-mummin lihakastike ennen vanhaan, vain lihakököt puuttuivat! Ihan superhyvää siis. Mutta täytyy kyllä silti myöntää, että joskus tulee vähän korvista ulos ainainen injeran pupeltaminen... Keskuksella lounaaksi saa usein pastaa tai riisiä, mikä tarjoaa ihan mukavaa vastapainoa kaikille uusille ja vieraille makuelämyksille. Lihaa myydään lihakaupoissa, joita on melkeinpä joka kadunkulmassa, ja kristityille ja muslimeille on luonnollisesti omat kauppansa. Ensialkuun vähän hämmästelin kun lampaan ja naudan ruhot vain roikkuivat ilman mitään suojaa kuumassa helteessä kaupan avonaisella tiskillä, mutta siihenkin on jo aikalailla tottunut. Juusto ja maitotuotteet ylipäätään ovat Addiksessa törkeän kalliita ja margariini tuntuu loppuneen koko viiden miljoonan ihmisen kaupungista. Olemme nyt kolme viikkoa metsästäneet sitä kaikista mahdollisista supermarketeista, mutta aina on tarjolla vain ei oo:ta.

Ohraa täällä myös syödään runsaasti, siitä valmistetaan mm. mustaa, hieman kotikaljaa muistuttavaa juomaa. Olen jo oppinut, että herkkä länsimainen vatsani ei pidä tästä juomasta: vartin päästä juomisesta maha alkaa möyriä ihan kamalasti, niin että ihan nolottaa. Sen sijaan tsukko, niinikään ohraruoka jota tarjotaan aamupalalla, on suuri herkkuni. Se on yksinkertaisesti paahdettua ohramössöä, johon sekoitetaan hieman öljyä ja suolaa. Jollain tapaa tsukko tuo mieleen ruisleivän J Elsa on myös rahdannut Suomesta Pirkan grillaus- ja yleismaustetta ja sitä olemme silloin tällöin lisänneet tsukkoon. Erinomainen etiopialais-suomalainen yhdistelmä! Kahvi on oma lukunsa, jokseenkin erilaista kuin Suomessa, ja sitä juodaan joko sokerin tai suolan kanssa. Yllättäen suolakahvi on ihan jees, menee siinä missä kahvi sokerillakin. Jotakin yrttiä lisätään niinikään kahviin aina joskus.

Paikalliset ostavat ruokansa Addiksessa pääasiassa pikkuisista katukojuista ja Holetassa maalaismarkkinoilta. Länsimaalaisille ja varakkammalle väelle on kuitenkin tarjolla isoja ja hienojakin supermarketteja, joista saa monenmoista suklaakekseistä superpehmeään vessapaperiin, hajuvesiin ja tuoremehuun. Karjalanpiirakoita en kumminkaan ole mistään löytänytJ! Näissä marketeissa hinnat lähentelevät jopa Euroopan tasoa, ettei ole ihmekään jos ei keskiverto pulliaisella ole varaa shoppailla näissä kaupoissa.